Tuesday, March 28, 2006

Suutele mua

Milo Manara

Sinulla on hyväntuoksuinen niska, kaula. Suutelin, näykin, tuoksutin ja maistelin sinua aisteihini ja kun makasit selälläsi istuin naamalllesi.

VOi sinua, miten voitkaan näyttää niin viattomalta, kun istun kasvoillasi, pehmeillä huulillasi ja nuolet minua huolellisesti? Kiltisti. Oikealla rytmillä. Kiihotun viattomasta komeudestasi. Tavoitat käsilläsi rintani ja tiedät että nännieni voimakas kiusa pakottaa minut laukeamaan pian. Istun voimallisemmin ja levitän itseäni sormillani. Kysyn maistuuko se hyvälle. Äänestäsi kuuluu että maistuu. Tiedän, että se on sinusta todella kaunis. Hierot rintojani, kielesi ahmii minua. Maistuu. Sinä oletkin sellainen pillun imijä. Kiemurtelet allani ja tiedän, että haluaisit saada itsesi sisälleni voimalla. Minä laukean ihanasti. Nousen seisomaan. Ihanaa sykettä. Nousen vain hetkeksi.

Palaan kasvoillesi uudestaan ja sinä nuolet. Uudestaan. Sinä kiihotut entisestään sanoistani: kuinka monta kertaa voisinkaan laueta tähän, sinun tietäessäsi että jäät ilman. Kuinka kauan jaksaisit nuolla minua ja tuntea orgasmini. heittäydyn täysin aaltojen vietäväksi. Nautin nautinnostani. Ja sinun näennäisestä viattomuudestasi, haluan räjähtää kasvoillesi.

Olin vakaasti päättänyt, että jäät ilman. Voittajan elkein. Odotatpa minun palavan nopeasti kotiin. Mutta ihastuttava "virhe" tapahtui jo lauettuani, kun aloimme suudella, suudella, suudella. Ja se tapahtui, voimalla, vimmalla. Suloisella kiimalla. Kivikovana. Olit nopeasti maalissa. Ja minäkin taas tähdissä.

Suutelu on ihmeellinen asia.

Edit: Kuva on näkynyt blogissa jo aiemmin, mutta tämä on niin kaunis ja sopi tämänpäiväiseen tunnelmaan, mutta vAlitettavasti minulla ei ollut hienoja saappaita jalassani. Toinen päivä. JA silloin jäät taatusti ilman. Haaste.

2 Comments:

Anonymous Anonymous said...

Heh hee, tuttu juttu. Mieheni antaisi mielellään nautinnon vain minulle ja olenkin kiusannut häntä, että joskus tehdään niin et mä vaan saan. Mutta yleensä se kaatuu siihen, että mä haluan hänet sisääni kuitenkin...

2:03 PM

 
Blogger -mihaella- said...

Hei Milli!
Joo, se on joskus harmillisen vaikeaa, mutta tällä kertaa vaikka en pysynyt päätöksessäni, se ei haitannut.

Parhaiten tilanteesta pääsee karkuun lähtemällä ulos. Ja jos on käytetty esim. kahleita, jättämällä tarvittavat avaimet miehelle.

Miehen voi jättää irrottamaan kahleitaan ja pian hän saapuu, kiimaisena, kahvilaan.

Mutta kuten sanottu, olen usein epäonnistunut tässä. Mutta luulen, että pelisilmäni on kehittynyt, edes vähän. Ja nautin tilanteen jännitteistä paljon itsekin. Hmm.

2:48 PM

 

Post a Comment

<< Home