Erotique digitale


"Sinut voi pettää vain ihminen johon luotat..."



Kun hän katsoi minuun, peilistä tuijottivat kasvot takaisin. Eikä hän pystynyt sanomaan oliko siinä minä vai hän. Yhdistyneenä, yhdessä. Vai oliko peilissä upottava hiljaisuus. Hän halusi sirpaleita, repiä itsensä riekaleiksi. Minä sanoin vain, nyt on oltava hiiren hiljaa. Älä pillitä tyttöriepu, tiedän on usein helpompi rikkoa kuin korjata. Ei ehkä ehjää koskaan, säröt kertovat elämästä. Kuula otsassa ei enää mistään. Korjata. Siellä hyvyydessäsi tiedät miltä tuntuu rauha, kun muistelet. Älä mieti eilistä vaan kauemmaksi.

Kun sen teet ja näen silmistäsi muuta kuin kadotettua elämäniloa, kuuntelen mitä sinä kerrot. Nyt puhut minun suullani. Sinulla ei ole enää sanoja, ei tahtoa. Tai on, muttet sitä vielä osaa kaivata. Kun olet elämässä takaisin, lennät perhosenlailla hieman hauraana, kauniina - saat sanasi takaisin.

Ystävä. Sana huulillani.