Käsien varjot

Ajattelen kuinka nuolet minua ja en pysty nukkumaan. Ajattelen ääntäsi, kun puhut minulle. Ajattelen käsissäsi olevaa voimaa, kun painat ne kauniisti lantiolleni. Virtaa. Hipaisen rintojani. Otan sormillani nänneistäni kiinni, pyörittelen ja puristan. Sykähdys tuntuu sisälläni. Olen levoton, sillä jos jatkan rintojeni hyväilyä, en kestä ajatusta ettet ole vieressä. Sinä keskittyisit rintoihini niin pitkäksi aikaa, että se himo pursuaisi yli. Saisit minut kehräämään ja murisemaan. Saisit minut tilaan, jossa ei ole muita sanoja kuin: olen kokonaan.

Ajattelen. En pysty nukkumaan.
Saanhan runkata, kiltti saanhan? Voin vaikka teipata suuni kiinni, jotta pysyn aivan hiljaa ja lupaan kertoa sinulle myöhemmin kaiken mitä ajattelin. Saanhan?

Kiemurtelen kuvitellen kuinka kätesi piirtäisivät kehoni ääriviivoja. Sormeni seuraavat sinun varjoasi. Liekin kehollani ja mielelläni. Leikin äänettömillä sanoilla, jotka ovat vain minun päässäni. Näytä! Laukea! Levitä itseäsi, kun katson! Laukean ajatuksen voimasta ja sormieni ahnaasta kosketuksesta.

Haluaisin, että olisit siinä vierellä, kun värisen. Huoneessa on aivan pimeää ja hiljaista. Haaveilen. En laittanut edes teippiä suulleni. Purin rannettani. Nolotti.