Avain-tarina, 11.

15.joulukuuta 15/24

Syön aamupalaa. Kello on luvattoman vähän. Olen varmasti ainoa ihmisolento, joka on hereillä tässä hiljaisessa talossa.
Haluan metvurstia leipäni päälle ja kohtaan suuren yllätyksen avattuani paketin. Paketin sisällä on mieheni kirjoittama viesti. Ennen kuin luen viestiä palaan kuin salamaniskusta hetkeen, joka on ilmeisesti ollut myös mieheni mielessä jättäessään viestiä. Kun olin tajunnut rakastavani häntä, olin vielä jotenkin ujo tai ne sanat ovat vain niin vaikeasti sanottavia: minä rakastan sinua. J´taime tai Ti amo olisi huomattavasti helpompi lausua (toisaalta hyvä, ainakin tulee harkittua tarkoin kunnes nuo rakkauden sanat tuo julki.) No, joka tapauksessa, en oikein osannut sitä hänelle sanoa, joten kerran ollessani hänen luonaan kylässä kirjoitin hänelle viestin ja jätin sen metvursti-paketin sisään. Ajattelin, että mikäs sen mukavampaa kuin maukkaat leivänpäälliset ja rakkaudentunnustus. Muiston herkistämänä luen mieheni jättämän viestin:

Olen valmis nuolemaan sinut puhtaaksi
oltuasi jonkun toisen miehen kanssa harrastamassa seksiä. Olen todella valmis kaikkeen vuoksesi -mies-

Todellinen masokistini!
Olen todella hämmentynyt, ajat ovat totta tosiaan muuttuneet. Ostoslistani näyttää typerältä pöydän kulmalla. Annan sen olla.

Ajatukseni eivät jätä minua rauhaan, kysymykset sinkoilevat pitkin keittiötä ja sinkoutuvat aina takaisin päähäni esittäen lisäkysymyksiä, välillä aggressiivisesti, välillä ne huutelevat kaikumaisesti minulle takaisin. Mieheni tietää, että minulla on vapaata töistä ja luonnollisestikaan joulun alla ei muuta tekemistä kuin ihmetellä seksuaalisuutemme totaalista läsnäoloa, hah.

Avainleikkimme on varsin mystinen. Kuulostaa aika mielenkiintoiselta, että mieheni haluaa minun vapauttavan itsensä ja voidakseni tehdä sen pyysin häntä miettimään mitä hän olisi valmis tekemään ja pohdinnan jälkeen hän on luvannut jotain mihin ei monen kantti riittäisi ja samalla myös minun rohkeuteni on avainasemassa. En ole ikinä pettänyt miestäni, enkä tee sitä myöskään nyt. Autan vain häntä vapauttamaan itsensä. Sitä saa mitä tilaa.

Mistäköhän hänen tilauksensa on muodostunut? Onkohan hän aivan rikki, epätoivoinen, murtumispisteessä. Vai testaako hän uhkarohkeasti sisuani? Tai ehkäpä hän vain luottaa omaan miehisyyteensä niin vahvasti - uskoen ja toivoen - , että kokeiltuani vierasta miestä juoksen kotiin kiljuen, avaimet ojossa. En tiedä. Sen tiedän, että hän on viisas mies; ottaa kärsimyksensä vastaan kokonaisvaltaisesti, minunkin pitäisi.

Jätän ostoslistan viereen lapun:
Ilmoitan, kun palaan. Ole valmiina. Aloita joulusiivous. P.s. Jos joskus menisimme naimisiin, en tietäisi parempaa päivämäärää kuin 24/7!

En voi hakea miesseuraa tästä kaupungista. En halua ottaa riskiä, että joku tuttu näkisi ja ymmärrettävästi ymmärtäisi väärin. Tarkoitukseni ei ole nöyryyttää miestäni julkisesti. Kaikki mitä tulee tapahtumaan on sopimuksenvaraista, mieheni ja minun välistä. Päätän painua Porvooseen, siellä on varmasti kaunista näin joulun alla.

Istun bussissa. Pornoon Porvooseen. Elämä on yllätyksellistä. Mietin kuka voisin olla, nimeä, pientä tarinaa… Lempi Turusta, syntyjään Helsingistä, opiskelen kasvatustieteitä. Lempi Turusta, kuulostaa sopivan sarjakuvamaiselta tunnelmiini ja oikeastaan aika romanttiselta. Lempi on nainen, joka tulee ja ottaa mitä haluaa. Lempi on sankari ja roisto. Lempi kasvattaa.

Päälläni on siisti jakkupuku ja hiukseni olen sitonut tiukalle nutturalle. Kävin ennen lähtöäni Stockmannilla suihkuttamassa iholleni jotain tuntematonta tuoksua(todellisuudessa se jakkupukukin lähti mukaani sieltä) Tuoksut ovat minulle niin äärettömän tärkeitä, enkä halua tänään, että tuoksuni on minulle rakas, tuttu ja turvallinen. En kaipaa nyt muuta kuin vierasta ja outoa. Saan tänään munaa, hymyilen itsevarmalle ajatukselleni. Bussi on perillä.

Istun paikallisessa baarissa. Otsassani lukee varmasti, että munahaukka saalistaa, sillä miehiä pörrää ympärilläni kiitettävästi. On jotenkin vaikea innostua heistä, päätän odottaa. Juon mustaherukkalikööristä valmistettua totia. Poltan ketjussa. Juon kossuvichyä. Uskomatonta, että istun täällä tavoitteenani löytää sopiva hoito.

Alan jo hiukan huolestua, että eikö yrittänyttä panna. Niin, en ole kyllä juurikaan evääni liikauttanut viimeisten tuntien aikana. Pöytääni saapuu mies. Hän hymyilee kohteliaasti. Keskustelemme hetken, metelissä keskustelun taso ei ole maailmaa mullistavaa. Nimenikin mies on kuullut väärin. – Emmi, hän aloittaa lauseensa, jonka keskeytän välittömästi. Minua ei nyt huvita jaaritella, joten päätän ehdottaa suoraan sanoen: - Lempi ei emmi, lähdetään, haluan tänään juuri sinun kaltaista miestä. Hän juo drinkkinsä korostetun malttamattomasti. Minua suorastaan huvittaa, ei tämä näköjään niin vaikeaa olekaan.

Saavumme miehen asunnolle. Hän löpisee tyhjänpäiväisiä lauseita kauneudestani, rohkeudestani ja kuulemma niin miellyttävästä tavastani keskustella. Kuuntelen aikani ja kävelen hänen makuuhuoneeseen. Hän seuraa kiltisti perässä. Hän yrittää suudella minua, onnistun harhauttamaan hänen aikeensa riisumalla paitani ja hyökkäämällä hänen housujensa kimppuun. – Sullapa on kiire, mies mutisee. – Olen nälkäinen, sanon. – Voin katsoa onko kaapissa ruokaa, mies sanoo aivan vakavissaan, pettyneen näköisenä ja suuntaa askeleensa kohti keittiötä. Voi hitto, mikä idiootti, ajattelen. Onneksi en ole enää sinkku. Joutuisin kokemaan tämän tyylisiä välikohtauksia ilta toisensa jälkeen. – Tarkoitin, että olen NÂLKÂINEN, miehennälkäinen.

Hetkeksi irtaannun itsestäni, sieluni ja kehoni on aina ollut yksi. En pysty tuntemaan mitään. Leijailen jossain faktan ja fiktion välimaastossa. Ajatusteni tie on varsin vuoristoinen. Ylös ja alas. Havahdun, kun tunnen, että mies aikoo tunkeutua sisääni. Työnnän hänet pois. Ja otan alushousujeni kätevästä pikkuruisesta taskusta kondomin. Uskomatonta hölmöyttä tältä miekkoselta.

Mies tunkeutuu sisälleni. Rytmi on hetken aikaa minulta hukassa. Mutta en voi sitä paetakaan. Otan kaiken vastaan kuin nainen. Lantioni tarttuu rytmiin, kiihtyvän tahdin tanssiessa vapaudun ja pistän tämän tuntemattoman vaikeroimaan. Kyllähän Lempin pitää osata lemmentaidot. Mies karjaisee saatuaan. Ja heti kohta jo kuorsaa.

Painun vessaan. Onpa täällä nuhruista. En todellakaan ole kotona. Olin ottanut kondomin puolikovan kalun päältä, solminut sen.(siis sen kondomin) Yksinkertaista. Se on spermaa. Ai niin, ei peseytymistä. Tilanne huvittaa minua, mutta samalla voin todella pahoin. Ajattelen vieraita käsiä reisilläni, kiimaista läähätystä korvissani ja kammottavaa tapaa nuolla korvaani. Ei mitään aistillisuutta. Ei mitään. Vessan peilistä kurkistavat kasvoni. Olen halpa huora – ilmainen. - Ei, Lempi on, peili vastaa.

Puen vaatteet päälleni ja katson asuntoa. Lohdullista, tänne en palaa koskaan. Ajattelen Miestäni, hän varmaan odottaa minua enemmän kuin koskaan. Hymyilen. Kääräisen kondomin talouspaperiarkin sisään. Lumikin sydän ei ansainnut joutua kuningattaren Eebenpuiseen rasiaan, vaan metsästäjä toimitti kuningattarelle metsäkauriin sydämen. Minä toimitan ehtaa spermaa. Ilman tätä kondomia, tämä asia tuntuisi jotenkin aivan turhalta. Päätän lähteä. Hyvätapaisena naisena jätän viestin:

Huomenta! Joo, kiitoksia seurasta. Oli pakko lähteä. ~L~ P.s. Jääkaapissasi ei ole ruokaa

Kuin vihjauksena jätän viestin viereen kondomipaketin, jossa on jäljellä peräti neljä kappaletta.

Paluumatkalla epätodellinen olo härnää minua. Hupaisaa, että vajaa kuukausi sitten pohdin kuinka ryhtyisin siveäksi, tässä olen: varsinainen siveyden ylipapitar! Nauran ja itken. Kävelen pimeässä, kello on aivan liian vähän bussilla menoon. Itseinhon kuvottamissa fiiliksissä hortoilen etsien taksiasemaa. Suoristan selkäni. Kasvatan itseinhosta ironiaa. Vangittu mieheni tuskin kaipaa haavojaan nuolevaa roudan kotiin ajamaa rukkaa. Sieluni tutisee, vatsassani kiertää tuntematon häpeä ja irstaus. Ne yrittävät nousta pintaan. Annan nousta. Oksennan pusikkoon. Nyt olen valmis palaamaan kotiin. Valmis astumaan estradille, saamaan kaiken huomion, ilman että minua tuomitaan. Minulla on miestäni niin ikävä. Laitan hänelle viestin: Olen tulossa. Ole valmiina.

Hän tietää miten haluan hänen odottavan.
...jatkuu

Kuva: China Hamilton