123. kirjoitus (fantasia)
Aika, jolloin mies sai alkaa tutustua naiseen
Olipa kerran mies, joka palvoi naista.
Nainen taas nautti siitä,että mies palveli häntä auliisti. Suopeasti, soraäänittä.
Naisella oli oma elämänsä, eikä hän tarvinnut miehestä muuta kuin ahkeraa kieltä.
Kerran mies oli saanut nauttia hänen kehostaan täydellisesti, ja niin oli nälkä jäänyt. Nainen soitti ja kysyi yksinkertaisen kysymyksen, onko etusormesi ja keskisormesi kynnet leikattu? Mies tiesi,että hänen piti saapua illalla puhtaine, pehmeneine sormineen katselemaan kun tuo ilkeä nainen halusi kiusata häntä. Keikistellä ja lumota. Tyydyttää itsensä ja jättää toinen pieni aivan ilman. Mies kuitenkin kiihottui jo kynsiään leikatessaan. Hän tiesi miten pehmeältä naisen pillu tuntui ja hän tiesi kuinka nainen aikoi istua hänen kasvoilleen. Istua ihanan lantionsa kanssa. Valua ja vaatia. Miksi naisen pitikin näyttää niin syntiseltä? Syntiseltä sukissaan, omenanpyöreissä pakaroissaan ja katsessaan. Huulet olivat punaiset, kosteat, kauniit. Nainen käveli huoneessaan, esitteli itseään. Mies ulisi hiljaa mielessään. Janosi, himosi naista. Tiesi, että kohta kasvot ovat kunnolla märät, jos onnistuu naisen laukaisemaan kunnolla.
Miltä miehestä tuntui tämä sopimus, harjatessaan naisen hiuksia.Nainen käski aina lauettuaan miehen harjata hänen hiuksensa. Kuvitteliko hän harjanvedoilla killlottavan hiukset, pehmentävän naisen ja karistavan naisen mahdin.
Lauennut nainen, rinnat turvonneina, punoittavina. Sykkivine pilluineen hiukset kuin silkkiä, pitkiä vetoja. Ime sormiasi, mies hyvä. Muuta et saa, tälläkään kertaa.
Eikö miehestä tunnukin ihanalta, kun hän tuntee naisen kehon salaiset sopukat, tunnistaa rytmistä kehon tarpeet. Ne kaksi sormea, kieli.
Miksi naisen pitikään tuntua niin syntiseltä?
