Kuva:
Muse Fine art and DesignOLin matkalla kotiin. Mietin kuumeisesti kuinka anelisin sinua, että laittaisit sormen sisääni. Kaksi. Ilmeeni bussissa saattoi paljastaa kanssamatkustajille mietteissäni olevan jotain muuta kuin sähkölaskun eräpäivä. Näin itseni polvillani. hiukan ujona, hetken kuluttua jo keimailevana, kiemurtelevana, kiimaisena. Tulin kotiin. Istuit koneella tärkeissä puuhissa. Et vaikuttanut siltä, että seksi olisi juuri nyt tärkeää. Mutta minä tyttö tahdoin yrittää. Pakko, sillä bussissa olin jo ehtinyt kehittää itseni sellaisen himon täyteiseen tunteeseen, ettei ollut vaihtoehtoja. Menin tuolisi eteen polvilleni. Painoin pääni syliisi. Silitit ihanasti kaulaani, hiuksiani. Siellä minä tuhisin. Yritin saada sanoja, se kesti hetken. Haluaisin niin kovasti sormiasi, sanoin vihdoin. Mitä kysyit ja toistin. Kerroin olleeni bussissa tuhma tyttö ja miettineeni miltä tuntuisit. - Ai sormia, pitäisi saada, mitäköhän me siihen keksittäisiin? puhuit juuri sillä äänensävyllä, joka tekee minusta enemmän sulaa. Sen päätät sinä, sanoin hiljaa ja suutelin vatsaasi.
Ihailin reisiäsi, suutelin niitä. Hyväilin. Polvitaipeesi tuntuvat ihanilta. KAikki sinussa. Jatkoit työskentelyäsi. Otit myös alushoususi pois. Söin ja imin sinua suurella halulla ja keinutin itseäni lattialla, ohimennen koskit minua. Kerroin lisää toiveistani ja painoin pääni alas. Kehotit minua menemään kontilleni sänkyyn ja levittämään itseäni sormillani, oikein kauniisti näkyville odottamaan sinua. Odotuksen ja esillä olon hetki on kiusallisen ihanaa. Kun pakarani ovat tarjottimella tiedän sinun rakastavan niiden punastuvaa punaa, kättesi jälkiä, remmiä, piiskaa. Minä odotan. Odotan mitä tapahtuu. Haluan sormia. Sen tiedämme.
SInulla on taikasormet ja muutakin. Mutta taikasormet löytävät sisältäni hetkessä ihanimmat kohdat ja sekoan. Levitän sormillani. Käsket minun levittää jalkojani lempeällä läimäytyksellä reisien sisäpintaan. Pian kämmenesi antavat pakaroilleni kyyytiä, aloitat oikein hellästi. Tiedät että sillä tavalla pääsen mukaan kasvavaan rytmiin , kiihkoon ja voimaan. Silität. Onpa sinulla pehmeät kädet.
Keksit,että pilluni olisi kauniisti esillä jos viimeistelisit levitetyt häpyhuulet puisilla pyykkipinnoilla. Siinä sitten olin katseesi edessä täysin avoimena, sinulle. Valmiina. Hengästyneenä. NÄkisitpä, sanot. Kun käsket minun runkata itseäni, pyykkipinnat tuntuvat jotenkin ihmeelliseltä. Olen laukeamispisteessä, mutten pysty purkautumaan. Antautumaan. PAkarani omat ihanan kuumat, lämmitetty käsissäsi. Tyttö on saanut sormia. Ihastelet näkymää ja annat minulle luvan istua päällesi ja ratsastaa sinulla. Pidät käsiäsi rinnoillani ja teet minut sekopäiseksi. Pyörittelet. Otat kätesi pois rinnoiltani. Annat liikkeeni kiusata itseäni. osun käsiisi, nännit käsiesi hipaisussa saavat minut sykkimään. Ratsastaminen pinnojen kanssa tuntuu hankalata, mutta ei se mitään. Minä haluan sinua niin. SInä hymyät tyytyväistä hymyä. Ei niin paljon voi haluta, melkein luulisi. En enää muista mitä puhumme, sanat ovat kiimaa. Annan palaa, ratsastan palolla, himolla ja pieni kipu tekee minut vain villimmäksi. KAtseet siinä hetkessä karkaavat täyttymykseen aivan samaan aikaan. Oikein syvään täyttymykseen.
Vaikka se onkin harvinaista, että laukeaa samaan aikaan, se on aina ikimuistettavaa.
Pyykkipinnojen poisto, se sattuu. Kiroan. Hymyän ja nauran. Täydellistä, rakas!
Edit: Opetus oli, jos kotiin tullessani olisin kiimoissani ja kiukuissani murissut,
että pitääkö istua siinä tietokoneella, lopputulos ei olisi ollut tämä. Etenin hiljaa, rauhassa. Anelin. Nainen työpöydän alla muna suussaan, ei saa huonolle tuulelle!
